Kiera Cass: Eliitti. Suomentanut Laura Haavisto

 

Jännittävää elämää palatsissa, tunnekuohuja ja elämän muuttava kilpailu. Eliitin maailma on kiehtova ja unohtumaton. 

Aluksi kisassa oli mukana 35 tyttöä, mutta heistä on lähetetty kotiin kaikki paitsi kuusi tyttöä, joiden joukkoon kirjan päähenkilö America Singer lukeutuu. Kirjasarjan toisessa osassa tytöt kamppailevat prinsssin vaimon asemasta yhä raivokkaammin. 

American on tehtävä valinta tutun ja turvallisen ensirakkautensa ja upean, hyvän elämän takaavan prinssin välillä. Kumpaa hän rakastaa enemmän? Kilpailun muut tytöt ovat varmoja siitä, mitä haluavat; oli se sitten unelmien prinssi tai tämän tuoma valta-asema. Kilpailu etenee ja American päätöksentekoon on koko ajan yhä vähemmän aikaa. 

Kirjassa mielestäni parasta ovat palatsin elämä ja jännittävät kohtaukset kapinallisten hyökätessä. Kirjassa on myös mielenkiintoisia ja omanlaisiaan henkilöitä. Tosin pakko myöntää, että joitakin henkilöitä, kuten Celesteä en sietänyt kirjassa ollenkaan. 

Toisinaan America oli tehdä minut hulluksi päättämättömyydellään. Hänen mielipiteensä vaihtuvat kirjan aikana koko ajan, eikä hän toisen pojan kanssa hetken oltuaan saanut häntä mielestään, ja sitten toisin päin. Hän on myös hieman liian uhmakas minun makuuni, vaikka tiedänkin, että se on kirjan juonen kannalta olennainen asia. 

Ylipäänsä kuitenkin pidin tästä kirjasta, ja aion todellakin lukea kirjasarjan loppuun. 

- Kevättuuli

Laini Taylor: Daughter of Smoke and Bone

Luin tämän kirjan englanniksi, mutta suomeksi se löytyy nimellä "Karou, savun tytär". 

Karou on 17-vuotias nuori, joka asuu Prahassa, käy taidelukiota ja hengailee kahviloissa ystävänsä Zuzanan kanssa. Samalla hän on tyttö, joka käy asioilla hirviömäisen otuksen, Brimstonen puolesta. Brimstonella on oinaan sarvet, mutta Karou tuskin huomaa sitä, onhan hän kasvanut Brimstonen puodissa ja tottunut kaikenlaiseen kummalliseen. Nainen, joka on vyötäröstä alaspäin käärme, ei ihmetytä Karouta ollenkaan. 

Toistuva ajatus kalvaa Karoun mieltä, vaikka hän elääkin jo kahta elämää. Ajatus siitä, että hänen pitäisi olla jossain muualla, elämässä toista elämää. Karoulla on tunne, että hän ei ole kokonainen, ja hänestä tuntuu, että Brimstonella voisi olla selitys asiaan. Ovet Brimstonen ja muiden hirviöiden maailmaan ovat kuitenkin sulkeutumassa, ja Karoun täytyy löytää tapa päästä sinne takaisin ja saada vastauksia. 

Rakastan tätä kirjaa, ja tiesin sen jo luettuani ensimmäisen luvun. Sen maailma on niin kiehtova ja mielikuvituksellinen. Etenkin tykkäsin lukea toivomuksista, joita Karou saa palkaksi siitä, että toimittaa Brimstonelle hampaita. Parasta kirjassa on kuitenkin Akiva, enkeli, joka rakastuu Karouhun. Hänen rakkautensa on jännittävän kiihkeää ja hänen ulkonäkönsä kuvailut sellaisia, että alkaa pakostakin itsekin haaveilemaan hänestä. 

Kirjan maailmaan oli aivan uskomatonta upota. Se on sellainen kirja, jota ajattelee silloinkin kun ei lue. Sellainen, jota ajattelee ennen nukahtamista, ja sellainen jota ajattelee vuosia sen lukemisen jälkeen. Se on unohtumaton. 

Toivon, että en jäänyt paitsi paljosta, koska luin kirjan englanniksi. Vaikka englannin taitoni onkin hyvä, useat sanat eivät olleet tuttuja, enkä jokaista alkanut kääntämään suomeksi. Ymmärsin silti hyvin ja tajusin, kuinka mahtavasti kirjassa on kuvattu Karouta ympäröivää maailmaa. 

- Kevättuuli

Leigh Bardugo: Tuho ja roihu. Suomentanut Meri Kapari

 

Leigh Bardugon Tuho ja roihu on aivan uskomaton kirja. Sen henkilöhahmot ja fantasiamaailma ovat niin upeita ja mielikuvituksellisia, että ne ovat kirjassa yhtä merkityksellisiä kuin juoni. 

Grishaversumi-trilogian viimeisessä kirjassa päähenkilöllä Alinalla on harteillaan suuri vastuu: hänen täytyy kukistaa Ravkan hallintaansa napannut Varjo ja pelastaa kotimaansa. 

Auringonkutsujalla Alinalla on perässään suuri joukko ihmisiä, jotka palvovat häntä pyhimyksenä, mutta hän on edelleen heikko aikaisemman taistelun jäljiltä. Hänen on kuitenkin lähdettävä liikkeelle löytääkseen tarujen tulilinnun, jotta olisi tarpeeksi vahva kohtaamaan Varjon. Lisäapua Varjon kukistamiseen löytyisi myös Ravkan prinssistä, hänen ystävästään, mutta tämä ei saata enää edes olla elossa. 

Rakastin lukea tätä kirjaa, koska sen jokainen sivu on viihdyttävä ja täynnä toimintaa. Henkilöhahmot ovat ainutlaatuisia ja persoonallisia, myös sivuhenkilöt. Juonen kulku on juuri sopiva, sillä koko ajan tapahtuu jotakin, mutta yksikään kohtaus ei mene kiireessä ohi. Kirjan pienet yksityiskohdat saavat siihen eloa ja lisäävät lukemisen mukavuutta. Sain melkein 400-sivuisen kirjan luettua kolmessa päivässä. 

Parasta kirjassa on kuitenkin sen lopetus. En olisi voinut toivoa parempaa lopetusta kirjalle, saati koko tälle kirjasarjalle. Se sai minut melkein kyynelehtimään, sillä en olisi voinut uskoa, että kirja päättyisi niin. Olen siihen todellakin tyytyväinen.  

Suosittelen Grishaversumi-trilogian lukemista jokaiselle fantasiasta pitävälle, koska tämä on todellakin genren taidonnäyte. Siinä jokainen asia on kohdallaan. 

-Kevättuuli

Juno Dawson: Ihmemaa. Suomentanut Aura Nurmi

 Juno Dawsonin kirja Ihmemaa on aivan yhtä kyvä kuin osasinkin olettaa, kun olin jo aiemmin lukenut Mallikappale-kirjan. Rakastin jokaista sivua kirjassa, vaikka se käsitteleekin rankkoja aiheita ja herättää välillä myös negatiivisia tunteita. Erityisesti pidin kirjan hyvin realistisesta kerrontatavasta ja mielenterveysongelmien avoimesta käsittelystä. 

Kirjan päähenkilö Alice Dodgson on elänyt elämäänsä pienissä piireissä ja suurimmaksi osaksi kotonaan, kunnes hänen ystävänsä Bunny katoaa. Alice lähtee etsimään Bunnya, jolloin hän päätyy eliittinuorten uskomattomiin bileisiin, joissa huumeita eikä juomia säästellä. Alice on bileissä yksin, jopa ilman lääkkeitään, eikä hän tosiaankaan ole tervetullut karkeloihin. Voiko hän kuitenkin löytää Bunnyn juhlista? 

Alice kamppailee elämässään useiden hankalien asioiden kanssa: hänellä on kaksisuuntainen mielialahäiriö, itsetuhoisuutta ja ahdistusta omasta kehostaan. Kirjassa transtytön ajatusmaailmaa kuvataan realistisesti, ja se voi auttaa asiaa ymmärtämättömiä tajuamaan, mistä transsukupuolisuudessa oikein on kyse. 

Kirja avaa silmiä sille, kuinka paljon valtaa raha voi ihmiselle tuoda, ja kuinka rikkaudet voivat vääristää ihmisen ajatusmaailman. Kirjan rikkaiden nuorten ajatusmaailma sai minut kohottamaan kulmiani epäuskoisena, kun jopa murhasta puhuttiin pienenä pahana, joka lakaistaan vallan avulla maton alle. 

Erityisesti kirjassa pidin takaumista, joissa kerrottiin Alicen menneisyyden tärkeistä tapahtumista. Ne auttoivat avaamaan juonta ja Alicen tarkoitusperiä ja tunteita. Kirjan kirjoitustyyli on nuorekas ja kieli on monipuolista, jolloin kirjaa voi ahmia tuntitolkulla yhteen putkeen. 

Ihmemaa on hyvin viihdyttävä kirja, ja se pääseekin lempikirjojeni pitkän listan perään. Suosittelen sitä luettavaksi jokaiselle nuorelle, sillä kirja on mahtava lukukokemus. 

- Kevättuuli

Elena Mady: Varjelija

 

Jännittävä, mukaansatempaava, sydäntä lämmittävä. Näillä sanoilla kuvailisin Elena Madyn kirjaa Varjelija. Sen tarina tempaa mukaansa, kun vaara uhkaa päähenkilöä, vaihdokas Alex Winteriä. Outojen sattumien ja vaarallisten tilanteiden vastapainona tarinassa on myös paljon kaunista rakkautta. 

Varjelija on The Body Jumper -trilogian kolmas ja viimeinen osa, jossa Alex yrittää saada kiinni menneisyytensä ja entisen elämänsä. Siis sen, jota hän eli jonain toisena. Alex ei nimittäin oikeasti ole Alex - hän on joskus ollut Lilia-niminen tyttö ja sitten kuollut, minkä jälkeen hän päätyi nykyiseen kehoonsa. Unissaan hän kuitenkin muistaa osia menneisyydestään ja on nyt lähtenyt Lontooseen löytääkseen muistojensa henkilön. 

Alexin uusi elämä ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista kuin voisi toivoa. Hänellä on perässään murhaaja, joka haluaa päästää Alexin päiviltä. Onnistuuko hän siinä, vai onnistuuko Alex pääsemään häneltä karkuun ja elämään onnellista elämää? 

Mielestäni kirjan juoni on viihdyttävä, eikä tylsiä kohtia ole lähes ollenkaan. Myös kirjassa esiintyvät henkilöt ovat kiinnostavia ja heillä on erottuvat persoonat. Kirjan kielikuvat ovat mahtavia ja ne tekevät tekstistä hauskan lukea. Kirjassa pidin etenkin murhaajan näkökulmasta kirjoitetuista tekstinpätkistä. 

Trilogian aiempia osia lukiessani en ole pitänyt päähenkilön tekemistä päätöksistä, minkä takia olin hieman skeptinen tämän kirjan suhteen. Päätin kuitenkin heittää omat olettamukseni taka-alalle ja vain nauttia kirjasta, jolla varmasti on paljon tarjottavaa. Kirjaa lukiessani huomasin myös, että välillä päähenkilön ajatuksien pitkä ja nopeatempoinen kuvaus teki tekstistä hieman raskaamman lukea. Ylipäänsä kuvailisin kirjaa kuitenkin mukavaksi, kiinnostavaksi luettavaksi. 

Kirja opetti minulle, kuinka joka asiassa on todella mahdollista ajatella positiivisesti, ja kuinka itselle on oltava armollinen ja puhuttava kuin henkilölle, jota rakastaa. 

Lempilainaukseni kirjasta, sivulta 196: "Kukaan ei ole näkyvissä. Ketään ei voi nähdä silmillä. Siihen tarvitaan sydän ja kuuntelemista." 

- Kevättuuli